Viisi tutkitusti hyvää syytä alkaa karsia kodin tavaramäärää
Kodit täyttävä liika tavaramäärä ja sen tuoma sekasorto uhkaa tutkimusten mukaan sekä fyysistä että psyykkistä terveyttämme. Sotkuinen ympäristö lisää tutkitusti stressiä. Elin- ja työympäristön karsimisesta taas on sekä terveys- että tuottavuushyötyjä. Tässä artikkelissa avaan viisi tutkitusti hyvää syytä alkaa karsia kodin tavaramäärää. Sisällysluettelon avulla voit halutessasi klikata suoraan tiettyyn kohtaan.
1. Sotkuinen ympäristö lisää tutkitusti stressiä
Fyysinen ympäristömme vaikuttaa tutkitusti merkittävän paljon kognitiivisiin toimintoihimme, tunteisiimme ja käytökseemme. Sotkuinen tavarantäyteinen tila vaikuttaa negatiivisesti luoden stressiä ja ahdistusta. Fyysisellä ympäristöllä on edellisten myötä vaikutusta niin päätöksentekokykyymme kuin ihmissuhteisiimme.
Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että osalla naisista stressihormoni kortisolin taso nousi, kun he kuvailivat kotiaan. Heistä kodissa oli sotkuista, tekemättömiä tehtäviä ja liikaa tavaraa. Ovesta sisään astuessaan he huomasivat heti tekemättömät työt ja kodin kaaoksen. Kortisolin taso oli näillä naisilla korkeampi koko päivän, kuin kotejaan positiivisesti kuvanneilla eli he kokivat enemmän stressiä. Kotejaan seesteisempinä kuvanneiden naisten palautuminen kotona ollessa oli parempaa.
Joka toinen suomalainen kärsii kotihäpeästä. Moni kärsii myös tavarapaljouden, kodin epäjärjestyksen ja suoranaisen roinan luomasta stressistä, usein tiedostamattaan – eikä näiden yhteys omaan ahdistukseen tai saamattomuuteen ole selvä. Puheissa syytetään itseä: en vain osaa, en saa aikaiseksi.
Vika ei ole sinussa, vaan tässä ajassa. Elämme yhteiskunnassa, joka pyörii jatkuvan tekemisen ja tavaran haalimisen ympärillä. Ihminen ei ole lajina sopeutunut tällaiseen vauhtiin ja yltäkylläisyyteen ikivanhojen aivojemme kanssa. Stressimme vähenisi, jos vain saisimme selkeämmän ympäristön. Se olisi aivojemme parhaaksi.
2. Sotkuinen koti kuormittaa mieltä
Toisista saattaa tuntua, etteivät ylimääräiset tavarakerrostumat heitä haittaa – luovuushan kukkii sotkussa, sanotaan (tämä uskomus on osittain totta, mutta ei luovuuden edellytys). Tällainenkin henkilö saattaa hyötyä minimalistisemmasta ympäristöstä ja lyhyestä tehtävälistasta: jos kaikki takaraivossa salaa tikittävät tehtävät saadaan purettua ja mieli vapaaksi, voi uusi pidättelemätön olo yllättää!
Tutkimusten mukaan aivomme rakastavat järjestystä: jatkuva visuaalinen ärsyketulva vie älyllistä energiaa ja vaikeuttaa keskittymistä. Työympäristössä havaittiin myös tuottavuuden kasvua, kun ärsykkeitä karsittiin.
Rauhallisempi ympäristö, eli esimerkiksi vähemmän tavaraa, antaa aivoille mahdolllisuuden laskea kierroksia. Niiden ei tällöin tarvitse jatkuvasti tarkkailla ja priorisoida näkemäänsä. Aivot eivät oikeasti kykene moniajoon eli multitaskaukseen, vaan yhteen asiaan keskittyminen on mielemme mieleen.
3. Tavarapaljous heikentää fyysistä terveyttä
Yksi mielenkiintoinen tavarapaljouteen, sekamelskaan ja roinan kertymiseen liittyvät seikka on sotkuisen kodin myötä saapuvat selviytymismekanismit. Alamme vasta pikku hiljaa ymmärtää, miten monisyisestä asiasta kaiken tämän tavaran haalimisen ja hallinnoimisen myötä puhumme.
Tutkijat huomasivat, että sotkuinen keittiö houkutteli huonompiin valintoihin. Roinaisesta ympäristöstä kärsivät selättivät sotkun myötä saapunutta stressiään evästelemällä epäterveellisiä välipaloja. Tämä on valitettavan muna-kana-tyyppinen ongelma, sillä oman ympäristön järjestäminen auttaisi parempien valintojen tekemiseen, mutta sotkuinen ympäristö ruokkii epäterveitä tapoja. Karsia vai napostella, kas siinä pulma.
Uskon, että tällaisenkin asian tiedostaminen antaa osalle meistä virtaa vastustaa mielitekoja ja ryhtyä toimeen. Karsitumpi koti johtaa terveellisimpiin valintoihin myös ruoan suhteen.
4. Kaaos lisää mielenterveyden oirehdintaa
Kaaoskoti heikentää keskittymiskykyämme, mikä voi johtaa mielialan laskuun ja väärien sekä haitallisten uskomusten luomiseen: en osaa, en pysty.
Tavarapaljous varsinkin makuuhuoneessa heikentää unenlaatua, joka osaltaan laskee mielialaa. Huono kehä on valmis. Roinainen koti saa meidät stressaantuneiksi, ahdistuneiksi ja masentuneiksi. Stressihormonitasojen jatkuva korkealla kiikkuminen voi tutkitusti vaikuttaa ahdistuksen ja masennuksen syntyyn.
Täysien tasojen ja esterataa muistuttavassa ympäristössä on vaikea keskittyä tekemään tuottavaa toimintaa, oli kyse sitten etätöistä tai kodin töistä, olemisesta tai rentoilusta puhumattakaan! Keskittymiskyky herpaantuu, mieli poukkoilee eilisen ja huomisen tekemättömissä töissä.
5. Roinainen ympäristö aiheuttaa viivyttelyä
Entä jos saatkin karsittua, mutta tekeminen tyssää sitten siihen? Toivon, että tämä on kaikille viivästelijöille positiivinen uutinen: roinainen ympäristö itse asiassa ruokkii saamattomuutta ja aiheuttaa viivyttelyä. Vika ei siis taaskaan ole sinussa. Kyse on aivojemme tavassa käsitellä kaikkea visuaalista viestitulvaa, liiallista sellaista. Viivyttely on siis terve reaktio liialliseen sotkuun.
Vaikka viivyttely on luonnollista, kannattaa muutosta silti yrittää pienin palasin tehdä. Kolme konkreettista vinkkiä tavarakasojen ehkäisyyn artikkelissa kerron kolme periaatetta, joilla voit päästä kasoista eroon. Tärkeintä on aloittaa ja edetä voi vaikka viisi minuuttia päivässä.
Kodin raivaaminen ja tasojen tyhjentäminen on myös yksi ADHD-aivojen kuormittumista laskeva työkalu. Tämä toimii hyvin myös lasten kanssa, sillä tutkitusti liian suuri määrä visuaalisia ärsykkeitä vaikutti myös leikin laatuun. Voit lukea lelututkimuksesta lisää aiemmasta artikkelista.
Ylle on listattu tutkitusti viisi hyvää syytä alkaa karsia kodin tavaramäärää. Nämä ovat lopulta aika ilmeisiä. Eivätkö kaikki haluaisi ruuhkattoman ja rentouttavan kodin? Uskon että useimmat, mutta aika, keinot tai jaksaminen eivät aina riitä, vaikka yritystä ja tahtoa löytyisikin.
Joskus ruuhkavuodet tekevät tepposet tai kodin asukkaat sairastavat paljon, jolloin yhtälö on mahdoton ilman apua. Jos sinusta tuntuu, ettet yksin selviä kodin kaaoksesta, on ok pyytää apua. Joka toinen koti aiheuttaa jo asukkaalleen häpeää, jolloin koti ei toimi tarkoituksensa mukaisesti. Järjestän itse koteja Pirkanmaalla, joten ota yhteyttä ja jutellaan mikä teitä auttaisi. Kartoitus on veloitukseton ja annan työllenikin tyytyväisyystakuun. Ammattijärjestäjän työstä saat myös kotitalousvähennyksen (-60 % vuonna 2024). Ota yhteyttä!
Kaveri, sukulainen tai ammattijärjestäjä voi auttaa urakassa alkuun ja toimia tsemppaajana, kun selätät kodin kaaoksen pala kerrallaan. Häpeä on normaali tunne, joka kuitenkin hälvenee, kun jaat sen jonkun kanssa. Kirjoitin aiemmin meidän monien kokemasta häpeästä (lue Mikä auttaa, kun oma koti hävettää? täältä).
Jos tarvitset apua kodin kanssa Pirkanmaan ulkopuolella, löydät koulutetut ammattijärjestäjät Suomen ammattijärjestäjät ry:n sivuilta alueen mukaan listattuna.
Kuka täällä kirjoittaa?
Blogia rustaa vahvasti ruuhkavuosia tarpova ammattijärjestäjäksi kouluttautunut ekonomi, kolmen lapsen äiti Henna Paakinaho. Tervetuloa kuulolle!