Miksi tasoilla on tavaraa, vaatteet kasaantuvat ja koti on esterata?

Vaikka tätä tavaratyöskentelyä on takana jo useampi vuosi, aina se yllättää, miten äkkiä tavarakaaos pääsee syntymään. Mietin miten tässä taas kävi näin – miksi tasoilla on tavaraa, vaatteet kasaantuvat ja koti on esterata?

Ammattijärjestäjän näkökulmasta syynä on yksi tai useampi vuoto kodin systeemissä. Minulla on omassa kodissani käytössä useita rutiineja ja sääntöjä, joiden avulla pieni kotimme pysyy väljänä ja impulssiostamista hillitään. Silti. Silti meille hiipii roinaa ja kertyy kasoja, jos joustamme systeemeissämme.

Käyn tässä artikkelissa läpi syitä tasokasoille ja ison kuvan johtopäätökset, mutta jos etsit konkreettisia vinkkejä kasojen suitsimiseen, niin lue Kolme konkreettista vinkkiä tavarakasojen ehkäisyyn.

Miksi tasoilla on aina tavaraa eikä ruokapöytää löydä tavaran alta?

Kodin systeemin ruuhkautuminen voi johtua esimerkiksi äkillisestä ongelmasta, kuten sairastumisesta. Tällöin tilanne on helppo korjata, kun tervehdytte. Jos ruokapöydällä on jatkuvasti tavaraa, ehkä jopa jo kerrostumia, tai kasa kertyy kaikille tasapinnoille ihan perusarjessa, voi se johtua seuraavista syistä:

• Kasan tavaroille ei ole kotia,
• Teillä on aikaan tai paikkaan nähden liikaa tavaraa tai
• Tavaran säilytyspaikka ei toimi.

Tässä artikkelissa käsittelen nämä yleisimmät syyt kodin ruuhkautumiselle. Muista, että vika ei ole sinussa, mutta sinä voit muuttaa tämän tilanteen.

Vaikka olisit karsinut kotisi tai olisit minimalisti, tulet kamppailemaan roinahiipimisen kanssa aina, mikäli nämä peruspilarit eivät ole kunnossa tai et pidä niistä kiinni. Tästä ei kannata murehtia liikaa – uskon, että tärkeintä on olla tästä tietoinen, jolloin saat homman kyllä haltuun.

Koditon tavara kasaantuu tasoille

Aivomme toimivat suurimman osan päivästä autopilotilla, ja hyvä niin, sillä tietoa on tarjolla valtavan paljon. Tästä johtuen fiksut aivomme koettavat oikoa mutkia, ja selviytyä vähemmän olennaisista tehtävistä autopilotilla. Tämän ansiosta löydät maidon jääkaapista, hammasharjan mukistaan tai auton oikeasta parkkiruudusta, mutta aktivoidut pinnistämään ohjausta, kun pitäisi löytää työtodistus haastatteluun tai talvipipo kesän jälkeen.

Kun olemme nimenneet kodin tavaralle, löydämme sen todennäköisesti omalta paikaltaan aina käytön jälkeen. Tällaisia tavaroita ovat esimerkiksi juuri hammasharjat. Kodin kaaoksen kesytyksen yksi salaisuus on kuitenkin, että ihan kaikilla tavaroilla olisi tuo oma nimetty koti. Lisäksi meidän täytyy päättää luoda rutiini takaisinpalauttamisesta käytön jälkeen, jotta aivomme oppivat paikat ja pääsevät siirtymään autopilotille.

Tavaroiden palauttaminen kotiin on vaikeampaa, kun asukkaita on useampia, sillä kaikkien täytyy olla näistä nimetyistä paikoista tietoisia ja harjoitella palautusrutiini. Se ei ole kuitenkaan mahdotonta.

Tämä on kuitenkin yksi yleisin syy, miksi tavarat kasaantuvat tasoille. Jos tavaralla ei ole kotia tai sen palautus ei ole rutiini, jää tavara helposti tasolle.

Kotiin tulee yhtäkkiä enemmän tavaraa sisälle, kuin sieltä lähtee ulos

Kotiin tulevan tavaramäärän vähentäminen on kodin tavaratyön vähentämisen perusta. Tavaratilanne kasvaa ongelmalliseksi, jos tavaraa tulee koko ajan enemmän, kuin sitä lähtee.

Suomalaisissa kodeissa arvioidaan olevan keskimäärin jopa 50 000 tavaraa. Kun tällaisiin määriin tuodaan lisää yksiköitä, alkaa jokaisella saapuvalla tavaralla olla aika iso merkitys.

Tavarat asustavat kaapeissa, usein täysissä sellaisissa. Jos kotiin yhtäkkiä tupsahtaa useampi tavara ja niille ei heti keksitä koteja, vyyhti on valmis. Näin käy usein esim. kaudenvaihdon, syntymäpäivien ja joulun aikoihin.

Ruuhkaa voi koettaa suitsia karsimalla ennakkoon. Kodit pitäisi silti keksiä välittömästi uusien tulokkaiden myötä ja palautusrutiini tulisi harjoitella, jotta tavarat palautuvat oikeaan paikkaan käytön jälkeen.

Ennalta karsiminen voi olla ongelmallista lasten kanssa, jos karsintaa on tehty jo siihen pisteeseen, ettei lasta enää huvittaisi luopua olemassa olevista. Tällöin olisi helpompaa, jos uutta ei tulisi ja lahjaksi saataisiin esimerkiksi aineetonta hauskaa tai yhteistä ajanvietettä (kurkkaa Ruuhkattoman aineettomat lahjavinkit).

Varautuminen laittaa kaapit koetukselle

Kaikenlainen varautuminen on yksi isoimmista tavaratulvan aiheuttajista, sillä se vaatii runsaasti tilaa ja vie kaistaa myös mieleltämme. Useimmiten varautumalla saa vaan isot varastot, ja maku, koko tai jokin muu olennainen osa kokonaisuutta muuttuu matkan varrella. Tällöin sinulla on taas lisää karsittavaa ja hankittavaa, joten teet työnkin tuplasti.

Yksi muoto varautumisen paisumisesta ovat verkkokauppatilaukset, sillä ostamme usein hieman runsaamman määrän postimaksujen varjolla. Meille saapui erä erikoisjauhoja leipomista varten ja en ennakolta tehnyt niille tilaa. Nyt paketti nököttää lattialla odottamassa loppusijoitusta. Samojen perusongelmien parissa pyörin siis itsekin, jos yhtään päästän irti systeemistä.

Toinen varautumiseen liittyvä tasokerryttäjä on väärän kauden varusteet. Tällaiset ovat omiaan jämähtämään tasoille, samoin kuin tulevaan kauteen haalitut alelöydöt. Nyt kesän kynnyksellä monelle tulee kiusaus haalia ensi syksyn toppavaatteet alesta odottamaan. Mieti kuitenkin kahdesti – ehditkö käsitellä niitä ja onko säilytykselle tilaa, vai tuleeko niistä teidän kesäkasa?

Ammattijärjestäjänä kehotan olemaan maltillinen varautumisen suhteen. Hommassa on iso turhan tavaratyön riski ja joudut pahimmillaan tuijottamaan kesäkasaa puolet vuodesta.

Tavaroiden koti on väärässä osoitteessa

Tämä on myös tavarakaaoksen klassikko, joka saa kodin tuntumaan tukkoiselta ja vetää mielen matalaksi. Jos tavaraa käytetään yhdessä paikassa ja se pitäisi käytön jälkeen kuljettaa kauas säilytykseen, voi kiusaus olla suuri, ja tavara jääkin niille sijoilleen. Autopilotti ei pääse toimimaan, sillä homma on liian vaativa.

Tämä on minulle myös varma vinkki siitä, että säilytyspaikkoja on hyödyllistä miettiä uusiksi.

Lapsiperheissä varsinkin lastentarvikkeet aiheuttavat jatkuvaa päänvaivaa, kun kotia täytyy tuunata pahimmillaan parin kuukauden välein uusiksi, kun uudenlaista kotityötä ja huoltotoimenpidettä tulee lasten kasvaessa.

Tästä näkökulmasta olisi ihanteellista, että koti olisi sen verran väljä (kaapeissa max 80 % täyttä), että olisi aina varaa vähän kokeilla, mikä säilytyspaikka toimisi parhaiten.  

Miten ratkaisen tasoille kertyvän tavaraongelman juurisyystä riippuen?

Kirjoitin Kolme konkreettista vinkkiä tavarakasojen ehkäisyyn artikkelissa keinot tasokasojen estämisestä. Tässä alla kuitenkin vielä strategisen tason ohjeet, miten esimerkiksi voit asettaa tavoitteesi oman kotisi esteradan purkua varten:

Johtopäätös: liikaa tavaraa

Jos teidän koti on tukossa arviosi mukaan liian tavaran takia, niin tilanne ratkaistaan karsimalla tavaroita tai lisäämällä tilaa. Karsiminen on aina halvempaa ja helpompaa kuin muuttaminen tai varastotilan hankkiminen. Laske mukaan myös kaikki tavaratyön viemä aika: kuinka paljon aikaa säästäisit tai voisit ohjata toisaalle, mikäli teillä olisi vähemmän tavaraa siirreltävänä?

Karsimiseen on useita tekniikoita, kuten KonMari, huone kerrallaan -metodi tai varttitunnin päivätavoite. Itse suosin ammattijärjestäjänä koko perheen mukaan ottamista karsimiseen, jotta tavaratyö voidaan vastuuttaa kaikille.

Tähän hommaan voi myös ostaa apua, josta saat myös kotitalousvähennyksen: Koulutetun ammattijärjestäjän tuella saat projektiin konkreettista apua ja halutessasi suunnitelman, jonka avulla taklata sinua hidastavat haasteet. Tuki on monille tarpeen, jotta karsiminen saadaan vauhtiin.

Ammattijärjestäjä pystyy tarkastelemaan tilannettanne yksilöllisesti ja ehdottaa teille toimivan ratkaisun, jonka lisäksi järjestämme lisäkäsipareina kotinne kuntoon.

Johtopäätös: tavaroilla ei ole selkeitä koteja

Tiesitkö, että 75 % tavaroista hukkuu nimenomaan kotona? Syynä taitaa olla se, ettei niillä ole koteja tai niitä ei palauteta koteihinsa. Usein ongelmaa on myös se, ettei kaappeihin mahdu tavaraa, eli nimettyjä paikkoja on mahdoton antaa. Tällöin ongelma onkin liika tavara, jolloin palaamme ensimmäiseen johtopäätökseen.

Jos teidän tavaroilla ei ole nimettyjä paikkoja, jossa tavara on silloin kun sitä ei käytetä, sopikaa tällaiset asukkaiden kesken. Sitoutukaa kuukaudeksi palauttelemaan tavarat heti käytön jälkeen ja tutkiskelkaa, miltä koti tuntuu uuden rutiinin myötä.

Kotien nimeäminen vähentää myös mentaalikuormaa, kun teidän ei tarvitse joka kerta pinnistellä, minne tavara on viimeksi jäänyt. Tavaran palauttaminen kotiinsa vaatii opettelua, mutta säästää rutkasti aikaa jatkossa.

Johtopäätös: säilytyspaikka ei ole toimiva

Jos kasoja ilmaantuu karsimisesta ja kodeista huolimatta, voi vikana olla väärä säilytyspaikka. Tällöin kannattaa kriittisesti miettiä, onko säilytyspaikka vaikea tai liian kaukana. Onko se nimenomaan käyttäjän näkökulmasta vaivaton?

Voisiko tuolille ärsyttävästi kasaantuvat vaatteet ripustaa juuri siihen viereen tuotavaan naulakkoon? Voisiko käsilaukulle ja repuille tehdä tilaa eteiseen, jos ne siinä lattialla ja tasoilla pyörivät? Voisiko jouluastiastoa säilyttää vaatekaapissa, jotta käyttöastioille olisi tilaa keittiön alakaapeissa keittiötason sijaan?

Miltä nämä syyt ja johtopäätökset kuulostivat, onko teilläkin näin? Jos kaipaat konkreettisia vinkkejä, mitä tehdä kodin kertymille, klikkaile Kolme konkreettista vinkkiä tavarakasojen ehkäisyyn.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin saat veloituksettoman konsultoinnin ja ratkaistaan teidänkin ruuhka! Ammattijärjestäjän palveluista saa kotitalousvähennyksen ja itse annan myös tyytyväisyystakuun työlleni.

Toivottavasti sait uusia ideoita ja apua tästä kirjoituksesta. Tilaa Ruuhkattoman noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje, niin kuulet uusimmat konkreettiset vinkit.