|

Mikä auttaa, kun oma koti hävettää? Kuusi keinoa vähentää kotihäpeää

Häpeä on vahva tunne, joka saattaa jopa hallita elämää. Hävettää voi niin paljon, ettei halua kutsua ketään kotiinsa. Mikä auttaa, kun oma koti hävettää? Kuusi keinoa vähentää kotihäpeää löytyy alta. Toivottavasti näistä olisi apua ja osa häpeästä haihtuisi pois!

Miksi koemme kotihäpeää?

Haavoittuvuutta ja häpeää elämäntyönään tutkivan professori Brené Brownin mukaan häpeä aiheuttaa ansassa olemisen tunnetta, eristyneisyyttä ja voimattomuutta. Hän on määritellyt häpeän suhteessa syyllisyyteen osuvasti: häpeä on kivulias tunne tai kokemus uskomuksesta, että olemme perustavanlaatuisesti viallisia tai arvottomia. Jokin tekemisissämme tai tekemättömyydessämme tekee meistä arvottomia suhteessa muihin.

Häpeä ei vie meitä eteenpäin. Terve syyllisyys sen sijaan antaa osviittaa siitä, minkä olisikin syytä muuttua tai mitä omassa toiminnassaan voisi korjata.

Jos koti ei ole omien toiveiden tasolla, tavaroita tulvii tai kasoja kertyy, voi oma koti hävettää. Eräässä kotien ja arjen rutiinien vaikutusta hormoneihin kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, että nimenomaan naiset saattavat olla alttiimpia kotiympäristön vaikutukselle. He saattavat tuntea suurempaa vastuuta ja myös syyllisyyttä turhasta tavarasta (clutter). Asia on merkityksellinen myös siksi, että kotiympäristön kokeminen roinaiseksi tai epäsiistiksi nosti asukkaiden kortisoli-tasoja ja vaikutti mielialaan.

Kyläilykulttuurin katoaminen ja sosiaalisen median kuvastokodit lisäävät paineita. Yhä useammin meistä tuntuu, etteivät kotimme ole yhtä trendikkäitä tai siistejä, kuten muilla. Vaikka kyseessä on harha, ovat tunteemme aitoja. Kotihäpeä voi myös siirtyä sukupolvelta toiselle, kuten psykologi Katja Myllyviita toteaa.

Mikä auttaa kun oma koti hävettää? Kuvassa kodin eteinen, jossa on kenkiä, vaatteita ja reppu hajallaan epämääräisissä paikoissa.
Kotihäpeää voi aiheuttaa esimerkiksi sotkuinen eteinen, jos tavarat eivät syystä tai toisesta löydä paikoilleen. Eteinen on vierailla, ja asukkailla, aina ensimmäisenä vastassa.

Itseäni hävettää mm. vanhat huonekalumme. Meillä on ollut tarkoituksena uusia keittiönpöytä, -tuolit ja sohva jo vuosikymmenen ajan, mutta aina keksimme jonkun syyn siirtää hankintaa. Rakas, raihnainen musta ei-trendikäs sohvamme aiheuttaa häpeää, vaikka se perhettämme vielä hyvin palveleekin. Keittiönkalusteet ovat myös paraatipaikalla, joten ne muistuttavat projektin siirrosta joka päivä.

Mielestäni kotihäpeässä on kyseessä yksi aikamme vitsaus, sillä tavaratulva on yllättänyt sekä suuret ikäluokat että heidän jälkeläisensä länsimaissa. Monet kodit tulvivat tavaraa, aika ja taidot eivät riitä kaiken hallinnointiin ja kriisit toisensa perään ovat eristäneet meitä entisestään kotiemme sisälle. Jos samalla uskomme, että olemme viallisia, osaamattomia tai kotimme ei kelpaa, puhutaan jo ihmiselämän kokoisesta tragediasta.

Mikä auttaa kotihäpeään?

Kuulen asiakkailtani uskomuksia, kuten ”en osaa aloittaa”, ”olen tällainen haalija” tai ”en pysty olla ottamatta tai ostamatta” eli aika tiukkaan lokeroon johtavia, häpeällisiäkin uskomuksia itsestä ja omista toimintatavoista. Uskomukset ovat harvoin oikeasti todellisia piirteitä, mutta niissä piilee myös oman kokemukseni mukaan ratkaisun avaimet pysyvään muutokseen. Asiakkaan on itse tehtävä tämä muutostyö, mutta voin ammattijärjestäjänä tukea tätä prosessia monella tapaa.

Brené Brownin kehittämän, vapaasti suomennettuna Häpeän sietokykyteorian (Shame Resilience Theory) mukaan häpeän sietokykyään voi kehittää seuraavilla askelilla:

  1. Huomaa, nimeä ja ymmärrä häpeä laukaisijoita
  2. Tunnista ulkoiset tekijät, jotka laukaisevat häpeän
  3. Puhu häpeästä muiden kanssa
  4. Hae yhteyttä muihin saadaksesi empatiaa

Ole utelias: mikä laukaisee oman häpeän?

Astu hetkeksi oman ympyrän ulkopuolelle havannoimaan: miksi oma koti hävettää: Posti tuo yllättäen paketin ja vastaanotat sen sekaisessa eteisessä – iskikö häpeä, miksi? Selaat illalla somea sotkuisessa keittiössä, kun influensserin trendikäs koti nälvii ruudun takaa? Mitä nämä tilanteet kertovat sinusta, uskomuksistasi tai toiveistasi?

Jos löydät syyn häpeän laukeamiseen, voit alkaa työstää häpeän sietokykyäsi nimeämällä laukaisijan. Pystytkö kääntämään ajatuksen siten, että sinä tai kotisi ette ole viallisia, korkeintaan tilanteessa on työstämisen varaa? Huomaat ehkä, ettei arvoasi mitata kotisi perusteella, toisin kuin häpeä koettaa kertoa. Olet tärkeä oli kotisi millainen tahansa.

Puhu kotihäpeästä

Kotihäpeän tunteet ovat yllättävän monelle tuttuja joko omakohtaisen kokemuksen tai läheisen kautta. SATOn teettämän tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista kokee kotihäpeää. 20 % koki häpeää usein tai aina. Brene Brown antaa tähän oivallisen huomion: häpeä ei kestä päivänvaloa. Tämä tarkoittaa sitä, että häpeästä puhuminen auttaa häivyttämään häpeää, sillä se tarvitsee hiljaisuutta ja salailemista pysyäkseen ”hengissä”. 

Puhu siis siitä, että oma koti hävettää ja miten se sinun elämässäsi näkyy. Voit yllättyä, miten läheisesi asiaan suhtautuvat ja kuinka heillekin todennäköisesti on vastaavia tuntemuksia. Häpeän vastavoima on empatia. Hae sitä vastaavassa elämäntilanteessa sinnitteleviltä! Häpeä haihtuu, kun saamme yhteyden muihin ihmisiin.

Pyydä tai osta apua

Tämä voi tarkoittaa vauvaperheessä sitä, että naapuri vie teidänkin roskat (tiedän, tosi paljon häpeää tuottava ajatus, mutta etkö itsekin auttaisi vastaavassa tilanteessa?), ystävä tiskaa astiat tai ammattijärjestäjä tulee raivaamaan ja suunnittelemaan vaatehuollon kokonaisuuden kuntoon, jotta arkenne pyörii.

Suomessa on edelleen vallalla vahva yksin pärjäämisen kulttuuri. Tämä on ongelmallista monin tavoin, mutta oletko ajatellut että auttaja saisi myös antamisen ilon, jos ottaisit apua vastaan? Muiden auttaminen on keskeinen osa ihmisyyttä: saamme siitä iloa ja endorfiinejä. Koemme yhteyttä muihin. Ottamalla apua vastaan teet sekä itsellesi että läheisillesi palveluksen.

Palvelen itse Pirkanmaalla, ja Suomen ammattijärjestäjien sivuilta löydät koko Suomen koulutetut ammattijärjestäjät, joilla on kokemusta kotihäpeän ja syystä tai toisesta kaaokseen aiheutuneiden kotien kanssa työskentelystä. Noudatamme eettistä ohjenuoraa ja vaitioloa, joten jollet ole valmis avaamaan ovea muille, päästä ammattijärjestäjä avuksesi.

PlusPlus pelipaloista muodostettu sydän
Mikä auttaa kotihäpeään? Häpeä haihtuu pala kerrallaan, kun häpeää avaa muille ja sallii yhteyden muihin.

Sietokyvyn kasvattamisen lisäksi kotihäpeään auttaa myös fyysisen ympäristön työstäminen. Olen armollisuuden vankka kannattaja, keskeneräisyyden puolestapuhuja ja uskon, että meidän tulisi iloita kodeistamme ja häpeämättä kutsua kylään vieraita – kodin ja tapojen raivaaminen on silti hyväksi, sillä se tukee hyvinvointia. Ympäristöään muokkaamalla voi nimittäin säännellä ärsykkeiden määrää ja näin parantaa sekä mielialaa että arjen sujuvuutta.

Alle on listattu muutama tekniikka, jotka auttavat useimpia kaaoksen kesyttäjiä tavaratulvan suitsimisessa ja raivauksen käynnistämisessä:

Ostolakko ja ostoslista tekniikkana ostamisen hillitsemiseksi

Ostolakko on ilmeinen keino puuttua ongelmalliseen toimintaan: ostaminen laitetaan pannaan, se ei ole enää sallittua tai sille voi asettaa rajat. Voit esimerkiksi käyttää kuukausittaista ostospäivää, jolloin hoidat kaikki ostosTARPEET. Tämä odottelua sisältävä keino erottaa tarpeet ja halut toisistaan.

Halu on yleensä nopeasti ilmaantuva ja impulsiivinen, tarve on ja pysyy ajan kulumisesta huolimatta. Voit myös kirjoittaa ostoslistaa, jonka voit laittaa toteutukseen 30 päivän harkinta-ajan jälkeen. Harjoittele jompaakumpaa pari kuukautta, jonka jälkeen huomaat miten keino toimii sinulle.

Tartu toimeen, pienin askelin

Tämä neuvo tuntuu häpeän ja saamattomuuden pyörteessä taistelevalle joskus hieman kuittailulta. Se voi tuntua myös musertavalta: miten tarttua toimeen, jos sairaus tai elämäntilanne on mahdoton?! Jos olet itse estynyt etenemään, voisiko joku muu auttaa?

Mikä olisi sellainen kohta elämässäsi, jossa joku yksittäisen asian parantaminen saisi aikaan ison muutoksen tai jossa joku muu voisi auttaa pienestä kulmasta, saaden prosessin liikkeelle?

Jos kykenet itse, niin kellota joka päivä viisi minuuttia raivausaikaa, jolloin hoidat jonkun sinulle kriittisen askareen kuntoon tai raivaat kotia viiden minuutin ajan. Tärkeintä on aloittaa, säännöllisesti. Saat tämän tekniikan avulla hyvän kierteen käyntiin.

Rajojen asettaminen: Yksi ulos, yksi sisään

Jos jatkuvasti ostat uutta tavaraa, koti täyttyy, mikäli tavaraa ei lähde ulos samaa tahtia. Tämä aiheuttaa useimmille vääjäämättä hankalia tunteita.

Yksi sisään, yksi ulos -tekniikka on yksinkertainen tapa pysäyttää tavaravyöry. Jos kotihäpeä on vahva ja tilanne tuntuu toivottomalta, tästä on hyvä aloittaa, sillä tekniikka ei leimaa ketään, se on helppo selittää ulkopuolisille tavaran tyrkyttäjille, ja se on yksinkertainen asettaa itselle, omalle perheelle ja toisille rajaksi.

Aina kun jotain saapuu, sama määrä lähtee. Saat laittaa matkaan enemmänkin, mutta toisin päin ei voi joustaa. Älä ota mitään sisään ennakkoon, vaan harjoittele aina luopumaan ennen uuden tuomista kotiin. Harjoittele tätä vähintään kuukausi, äläkä jousta tästä.

Oman identiteetin työstäminen on pysyvä tie muutokseen

Yllä olevien keinojen avulla pääset liikkeelle kotihäpeän työstämisessä sekä mielen että fyysisen ympäristön puolella. James Clear kirjoittaa Atomic Habits -kirjassaan identiteetin muuttamisen olevan avainasemassa, mikäli toivomme pitkäaikaisia muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkän raivaamisen tai kotihäpeän työstämisen avulla emme pääse näistä ongelmakohdista pitkäksi aikaa eroon, vaan meidän tulisi omaksua identiteettimme tasolla uutta ajattelua.

Ammattijärjestäjän näkökulmasta tämä näyttäytyy parhaiten niissä kohdissa, joissa asiakkaat uskovat olevansa epäjärjestelmällisiä tai kykenemättömiä muuttamaan tapojaan. Oman uskomuksen (kotini on epäsiisti, sillä en osaa pitää järjestystä) työstäminen eri muotoon (kotini tulee olemaan siisti, sillä työskentelen pikku hiljaa järjestystä kohti) vaikuttaa siirtymään ja varmistaa pysyvää muutosta. Jos olet impulsiivinen, koeta vaihtaa uskomuksesi muotoon ”harkitsen ennen ostamista”, jolloin sinun on helpompi pysähtyä ennen toimimista. Tämä vaatii harjoittelua ja aikaa, mutta maksaa pidemmän päälle vaivan.

Millaiset uskomukset estävät sinua etenemästä? Onko jokin uskomus jopa kotihäpeän taustalla? Ota yhteyttä, jos kaipaat konsultointia – teen kartoituspuhelun veloituksetta!

Kuka täällä kirjoittaa?

Blogia rustaa vahvasti ruuhkavuosia tarpova ammattijärjestäjäksi kouluttautunut ekonomi, kolmen lapsen äiti Henna Paakinaho. Tervetuloa kuulolle!

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *