What is a good enough home - comparing needs and wants
Osallistuin Suomen ammattijärjestäjät ry:n keskustelutilaisuuteen, jossa pohditaan vuosittain Kuinka paljon on tarpeeksi? Omassa puheenvuorossani yhdessä ammattijärjestäjäpioneeri Anne te Velde-Luoman kanssa keskityimme siihen, millainen on tarpeeksi hyvä koti? Tarpeet ja halut vertailussa -osiossa tässä artikkelissa haluan jatkaa ajatusta, miksi meillä on koko ajan tyytymätön olo ja ostamme herkästi uutta.
Millainen sitten on tarpeeksi hyvä koti? Se riippuu näkökulmasta, mutta vastaus määrittää muun muassa sen, kuinka paljon ponnisteluja odotat itseltäsi ja muilta. Tarpeeksi hyvää pohdittaessa täytyy pohtia myös tarpeita ja haluja, sillä ne ohjaavat meitä tavoitteluissamme.
Voit klikata Sisällöstä suoraan viimeiseen osioon, jossa vastaan millainen on minun mielestäni tarpeeksi hyvä koti.
Mistä erotan onko kyseessä tarve vai halu?
Maslow’n tarvehierarkia on psykologinen teoria, jolla selitetään ihmisen eritasoisia tarpeita. Tarvetasot ovat universaaleja, ja minimissään ihminen tarvitsee fysiologiset tarpeensa täytetyksi. Tämä tarkoittaa ruokaa, juomaa ja hygieniaa.
Myös turvan tarpeen tulee täyttyä eli tarvitsemme oman rauhallisen kodin ja turvallisen nukkumapaikan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen), arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta) ja itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa) ovat tärkeitä, mutta toissijaisia nälän ja suojan tarpeen tyydyttämiseen nähden. Meillä on myös itsensä ylittämisen tarve.
Kotien rakentajat, kiinteistövälittäjät sekä sisustustarvikemyyjät, sekä kaikki muut palvelujen ja tavaroiden valmistajat ja myyjät, tietävät nämä tarpeemme. Markkinointiviestit ja mainonta kohdistetaan puhuttelemaan näitä universaaleja tarpeita. Tämä on tärkeä tiedostaa, jotta pääsemme käsiksi omiin tarpeisiimme markkinoinnin luomien ja yllyttämien halujen sijaan.
On yksilöllistä, missä kohdin tarve muuttuu haluksi: tarvitsetko yhden vai viisi mukia arjen pyörittämiseen tai vihon ja kynän vai tietokoneen työtäsi tehdäksesi. Varmaa on se, että markkinoinnin keinoin yritetään vaikuttaa kuluttajan ostohaluihin, ja ostamisen tiheyttä ja määrää yritetään lisätä. Tässä on taas kerran tärkeää, että itse tiedät millaista arkea tarvitset, jotta voit pitää ostohalusi omassa päätäntävallassasi.
Who writes here?
The blog is written by a marketing pro-turned-professional-organiser, a mother of three, Henna Paakinaho from Pirkanmaa, Finland. I have strong track record managing both home and demanding career in busy years. Through Ruuhkaton I help my clients to focus on their everyday life instead of unnecessary stuff. Nice to have you here!
Koti tuntuu nololta ja epätrendikkäältä, kun vertaamme sitä Insta-kuvastoon
Meillä on ollut tarkoitus uusia kotimme sohva jo yhdeksän vuotta. Se palvelee vielä suht hyvin, mutta on epätrendikäs, risainen ja pienehkö. Se on kuitenkin maksettu, valmiina vastaanottamaan ja lapsiperhearjessa ihan hyvä sohva. Huomaan kuitenkin vieraita vastaanottaessamme, että se hävettää. Itse asiassa joka toinen meistä suomalaisista kärsii kotihäpeästä, joten en ole yksin. (Kirjoitin tästä aiemmin artikkelin, jossa selvitetään myös, miten häpeästä pääsee eroon.)
Pureudutaan sohvan kautta halun ja tarpeen käsitteisiin, sillä ne ovat todella tärkeitä, kun yrität saada kotiasi toimimaan tai kun päätät millainen on tarpeeksi hyvä koti sinulle. Minä olen tosiaan halunnut uutta sohvaa jo lähes vuosikymmenen, mutta en selkeästikään tarvitse sitä, sillä meillä on sohva. Joudun kuitenkin käsittelemään epämiellyttäviä tunteitani ja murehdin mitä muut ajattelevat. Jossain kohtaa sohva hajoaa lopullisesti tai porukka ei siihen mitenkään enää mahdu. Tai en siedä enää häpeääni, ja ostan uuden sohvan.
Uuden sohvan halu ja sosiaalisen median käyttö saavat yhdessä sopan sakenemaan. Jos eksyn Instagramin kuvastoon, saatan alkaa vertailla kotiamme muiden kauniisiin ja trendikkäisiin koteihin. Jos en tiedosta tunteitani tai pysy päättäväisesti vanhan sohvani puolella, saattaa uuden sohvan ostohalu räjähtää. Jos ja kun sohvavalmistajat saavat vihiä näistä pohdinnoistani, olen pulassa. Tulen saamaan sadoittain mainoksia ja markkinointipommitusta. Tämä on se kohta, jossa menetän pelin ja kukkaroni hallinnan, mikäli en tiedosta tarpeitani haluistani.
Millaista standardia sisäinen äänesi vaatii kodiltasi?
Mikäli meillä on korkeat tavoitteet, vaatii niihin pääseminen paljon energiaa ja paneutumista. Se taas on aina pois jostain toisaalta. Tässä ei ole oikeaa tai väärää, mutta on olennaista tunnistaa myös oma vaatimustasonsa ja -määränsä sekä mikä on aito oma tarve ja mikä on halu. Näin pääset aktiivisesti päättämään, ja pois tyytymättömyyden oravanpyörästä. Millainen on siis sinun ajatustesi tarpeeksi hyvä koti?
Tiedämme tieteen valossa, että ajatuksillamme on iso merkitys. Kertooko sinun sisäinen äänesi jopa huomaamatta, että kotisi tai ponnistelusi eivät ole riittäviä? Vai salliiko se loikoilla sohvalla kodista nauttien, vaikka koti ei ole ”valmis”? Mitä paremmin tiedostamme erilaisia vaikutusmekanismeja, sitä helpompi meidän on myös ottaa vastuuta tai päästää irti syyllisyydestä ja häpeästä.
Huomattavaa on, että pelkkä positiivinen ajattelu ei auta. Kirjoitin aiemmin Aalto yliopiston tutkimuksesta, jossa havaittiin, ettei pelkkä positiivinen ajattelu auta digisotkun luoman kuormituksen vähentämiseen, vaan tarvitaan strategisen tason päätöksiä. Parasta oli päättää karsia: tarttua toimeen ja sulkea tässä tapauksessa selaimen välilehdet.
Mistä tiedän, tarvitsenko jotain vai haluanko sitä?
Nykypäivän pohjoismainen ihminen kärsii runsaudesta. Voimme aika turvallisesti olettaa, että 90 % kaipaamistamme tavaroista ovat haluja. Suurimmalla osalla on katto pään päällä, ruokaa ja perusturvan täyttämiseen tarvittava välineistö.
Tarvitsemme näiden lisäksi väyliä itseilmaisuun, yhteisöön kuulumiseen ja itsemme toteuttamiseen. Näihin on olemassa ilmaisiakin keinoja ja maksullisistakin voi valita minimimäärän. Kaikki loppu on siis enemmän tai vähemmän haluamisen kenttää.
Meillä on Suomessa verrattain lyhyt runsauden kausi takana, joten olemme oppineet pula-ajan keinot edellisiltä sukupolvilta – säästä kaikki pahan päivän varalle. Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa, jossa vallitsee oikeutuksen ilmapiiri. Yllytämme itseämme tavoittelemaan enemmän, haluamaan ja haalimaan.
Jollemme kyseenalaista tätä tarkemmin, toimimme herkästi halujemme ohjaamina. Markkinointi lisää vettä myllyyn ja ohjaa meitä ostamaan tavaroita, joita emme oikeasti tarvitse.
Jokainen uusi ostos tai tyytymättömyyden ajatus on lisätyötä omaan arkeen
Miksi näillä asioilla on väliä, miksen voi vaan ostaa haluamaani Insta-kotia? Voit toki. Haluan tuoda näitä asioita julki, jotta voit aidosti valita: Jokainen tyytymättömyyden ajatus ja sen aikaansaama harkitsematon ostos nimittäin lisää arkesi työmäärää. Tavaroista pidetään huolta ja niille annetaan aikaa. Mistä tämä aika on pois? Päämäärättömällä ostelulla annat jonkun toisen päättää, miten arkesi tunnit käytät.
Liika runsaus tutkitusti stressaa, masentaa ja ahdistaa meitä. Ihminen sietää hyvin stressiä, mutta vain hetken kerrallaan. Nykyinen elämäntapamme saa stressin herkästi kroonistumaan. Haalimalla koko ajan kaikkea lisää pidämme itsemme kiireisinä – täytyy tehdä lisää rahaa, jotta voi maksaa ostettua identiteettiä, kuten hienon sohvan omistajan osamaksuja.
Kaikki nämä haluamamme asiat kuitenkin saavat meidät pahimmillaan sairastumaan. Todellisen tarpeen erottaminen haluista auttaa tässä viidakossa ja on siksi olennaisen tärkeää.
Miksi ostan myös sellaista, mitä en tarvitse?
Markkinoijat hyödyntävät ihmisen tarpeita myydäkseen omaa tuotettaan mahdollisimman monelle. Olen tehnyt 20 vuotta markkinointia, sekä mainostoimistoissa että brändin edustajien puolella. Tavoitteena on aina saada isompi osuus asiakkaista suosimaan omaa palvelua tai tuotetta.
Törmäsin tätä aihetta taustoittaessani juttuun 46 keinosta, joilla markkinoida kuluttajille lisää. Pari nostoa näistä:
- Aikapaineen asettaminen saa ostajan toimimaan nopeasti, eli impulsiivisemmin. Tällainen lisää heräteostoksia, kun toimitaan tunteella. Aikapainetta hyödyntävät esimerkiksi pop up -myymälät, tarjouspäivät tai aikaraja myytävässä tavarassa.
- Suosittelijoiden hyödyntäminen saa vaikuttajien seuraajat tutkitusti pitämään enemmän myös vaikuttajien esittelemistä brändeistä. Suosittelijoiden käyttäminen hyödyntää ihmisen tarvetta kuulua joukkoon: tavara tai palvelu on hyväksi todettu, joten se tuntuu riskittömämmältä ratkaisulta eikä uhkaa joukkoon kuulumisen tunnetta.
- Tarinankerronta vetoaa ihmisen ikiaikaiseen tapaan jakaa toisten ihmisten kanssa. Tarinankerrontaa hyödyntämällä sinut saadaan unelmoimaan tuotteen käyttämishetkistä, jolloin ostat tuotteen herkemmin.
Me emme tyydy mihinkään, sillä meitä jatkuvasti muistutetaan uusista mahdollisuuksista ja meille myös luodaan tunnepitoisia haluja markkinoinnin keinoin. Siksi ostamme myös sellaista, mitä emme varsinaisesti tarvitse. Yhä uusista asioista unelmointi ja ostaminen saattaa olla myös keino käsitellä vaikeita tunteita tai olla kohtaamatta tunteita. Ostohalun vastustaminen käy nykypäivänä työstä.
Haluan nyt alleviivata tätä: Jos ostat koko ajan lisää, hankit itsellesi myös koko ajan lisää työtä. Et siis ikinä saavuta levollista sinua. Tarinankerronnan vakuuttavuuden takia hankittu jäätelökone saattaakin antaa unelmaviikonloppujen sijaan toistuvaa turhautumista keittiön kaapin tukkeena ja kärttyisen kokin, joka on kaukana toivomastasi.
Tiedämme että olemme tyytyväisempiä ja onnellisempia ostaessamme elämyksiä kuin materiaa
Tutkimuksissa on havaittu, että tyytyväisempää ja onnellisempaa elämää tavoitellessa kannattaisi satsata mieluummin elämykseen ja kokemuksiin tavaran ostamisen sijasta. Emme siis tarvitse läheskään kaikkea sitä, mitä kuvittelemme tarvitsevamme. Sen sijaan muiden ihmisten kanssa vietetty aika saa meidät tyytyväiseksi ja tuntemaan itsemme arvostetuiksi.
Jos haluat vastustaa kulutustulvaa, käytä ostospäivää or ostolistaa tekniikkana, jolloin et tule haksahtaneeksi markkinointiin. Ostospäivässä pitäydyt yhden ainokaisen päivän ostosaikaikkunassa. Ostoslista ajaa saman asian, mutta tavaran on oltava listalla kuukausi ennen ostoa. Kumpikin näistä erottelee halut tarpeista. Annat siis aivoillesi aikaa ja säästät rahaa sekä työtä tulevaisuudessa.
Millainen on tarpeeksi hyvä koti?
Tarpeeksi hyvässä kodissa voit ennen kaikkea levätä, ruokailla ja nauttia rakkaiden seurasta. Tällöin tarvitset sängyn, ruokailu- ja pesutilan sekä tilaa olla läsnä. Tähän päälle voit rakentaa kodin kuvaston, joka aidosti palvelee sinun tarpeitasi. Hyvässä kodissa voit siis myös toteuttaa itseäsi, vaikkapa neuloen tai remontoiden. Hyvä koti voi olla myös sekainen ja sotkuinen, kunhan se ei kiristä käyttäjien hermoja liikaa.
Jos kaipaat tukea oman kuluttamisen työstämiseen tai kotisi järjestämiseen, contact me! Palvelen Pirkanmaalla ja tarjoan palveluilleni tyytyväisyystakuun.
Kuuntele Kuinka paljon on tarpeeksi hyvä -tilaisuuden tallenne
