5 faktaa sotkusta, jotka jokaisen pitäisi tietää & 3 strategiaa karsimiseen

Jos kamppailet tavaratulvan kanssa tai et meinaa päästä ovelta ulos, koska “jotain on taas hukassa”, niin tämä artikkeli auttaa. Kerron viisi faktaa sotkusta, jotka jokaisen pitäisi tietää & 3 strategiaa karsimiseen. Ymmärrät tämän jälkeen kaaoksen vaikutuksen mieleemme ja hyvinvointiimme, sekä voit valita juuri sinulle sopivan tavan karsia kotisi ja elämäsi. Lukemisen jälkeen tiedät vihdoin, mistä ja miten aloittaa.

Voit katsoa sisällän myös Ruuhkattoman Youtube-kanavalta täältä.

Fakta 1: päätökset, joita et jaksa tehdä, aiheuttavat sotkun

Sotku on viivästettyjen päätösten aiheuttama. Mielemme ei jaksa kuin tietyn määrän päätöksiä päivässä, ja jos tuo mentaalikyvykkyys on jo kaadettu muualle ansio- tai hoivatyöhön tai ylenmääräiseen kotityöhön, emme yksinkertaisesti jaksa miettiä enää enempää. Niinpä jätämme tavarat käsistämme vaan jonnekin, ja pinoja syntyy.

Jos etsit jatkuvasti tavaroita tai tuntuu, että kaikki on hukassa, et ole yksin. Keskimäärin me etsimme kadonneita esineitä viisi tuntia kuukaudessa. Se on 153 päivää elämästä, hukattuna tavaroiden etsimiseen.

Ja vielä paradoksaalisempaa: 75 % kadonneista tavaroista on hukassa omissa kodeissamme.

Törmäsin käsitteeseen “clutter is postponed decisions”. Eli roju, paperipinot, epämääräiset “mä hoidan tämän myöhemmin” -kasat… ne ovat oikeasti keskeneräisiä, tekemättömiä päätöksiä, joita lykkäämme paremman jaksamisen toivossa.

Meillä on päivässä vain tietty määrä päätöksiä käytettäväksi, ja kun tämä kapasiteetti loppuu, se todella loppuu. Lapsiperhearjessa emme kuitenkaan pääse tässä kohtaa lepäämään, vaan meidän on jatkettava päivää, vaikka voimavarat on jo käytetty.

Arjessa, ja erityisesti tässä yltäkylläisyyden ajassa, meiltä vaaditaan koko ajan lisää päätöksiä. Tämä kuluttaa mentaalisia resursseja, ja silloin tavarat jäävät helposti siihen, mihin ne sattuvat jäämään.

Fakta 2: Sotku vaikuttaa havainnointiin ja motivaatioon

Jos strategisesti ajattelee, kaaoksesta eroon pääseminen tarkoittaa, että päätösten määrää tulisi vähentää tai kiertäviä yksiköitä tulisi vähentää. Emme pysty käsittelemään tätä paljoutta ruuhkavuosien keskellä.

Mielestäni on surullista, että tutkitusti:

• 46 % ihmisistä kokee hankalaksi päättää, mistä voisi luopua.
• 53 % sanoo, että epäjärjestys töissä heikentää työmotivaatiota.
• 20 % kokee sotkun vaikuttavan ihmissuhteisiin negatiivisesti.
• Ja jopa 53 % on sitä mieltä, että työkaverin sotkuinen pöytä vaikuttaa siihen, miten he näkevät kyseisen työkaverin.

Aika hurjaa. Tämä ei ole siis vain joidenkin ongelma, vaan useimmat kärsivät näistä samoista haasteista ja kokevat sen vaikuttavan suhteisiin ja siihen miten suhtaudumme toisiimme.

Fakta 3: Sotku, stressi ja kohonneet kortisolitasot

Tutkimusten mukaan erityisesti naiset, jotka kokevat kotinsa sotkuiseksi, kärsivät kohonneesta kortisolitasosta koko päivän. Jopa silloin kun he eivät ole kotona.

Tutkimuksessa verrattiin naisia, jotka kuvasivat kotiaan sotkuiseksi, niihin, jotka kuvasivat kotiaan seesteiseksi. Sotkuista kotia kuvaavilla naisilla kortisolitasot olivat selvästi korkeammat. Tutkijoiden mukaan syynä saattaa olla kokemamme sosiaaliset odotukset siitä, että “kodin pitäisi olla kunnossa”, ja se on yhteiskunnassamme mielletty erityisesti naisten tehtäväksi.

Miehillä tätä samaa ilmiötä ei tutkimuksessa havaittu, mutta se ei tarkoita, etteikö sotku kuormittaisi myös miesten aivoja ja stressitasoja.

Fakta 4: Sotkuinen työpiste vie tunnin tehokasta työaikaa joka päivä

Jos ympäristömme olisi siistimpi ja työpisteemme olisivat järjestettyjä, saisimme tutkimusten mukaan yli tunnin lisää tehokasta työaikaa päivittäin. Tunnin!

Se tarkoittaa parempaa työtehoa, vähemmän säätöä ja vähemmän tavaroiden etsimistä. Minusta se tarkoittaa myös enemmän aikaa elämälle ja vapaa-ajalle, sillä usein työmme sisältävät isoja kokonaisuuksia, joista emme noin vain pääse irti, vaikka virallinen työaika olisikin jo loppu.

Tämän pitäisi kiinnostaa jokaista työnantajaa, ja ihan jokaista meistä.

Fakta 5: Tukot aiheutuvat joko Ylenmääräisyydestä tai epämääräisyydestä

Kun keskustelen ihmisten kanssa, moni kertoo, että heillä ei ole liikaa tavaraa, mutta järjestys vaan on epämääräinen.

Ja joskus se onkin totta. Monissa kodeissa ongelmana on se, että tavaroilla ei ole nimettyjä paikkoja. Silloin arki takkuaa, vaikka tavaraa ei olisi liikaa.

Toisissa kodeissa taas tavaraa on aidosti liikaa – ja silloin karsimista löytyy helposti. Se on hyvä juttu, koska se tekee tilaa arjen sujuvuudelle ja tuo hengitystilaa.

Vaikka moni ajattelee, ettei “oikeasti ole mitään karsittavaa”, totuus paljastuu vasta kun alkaa käydä kotia läpi. Silloin esiin nousee tavaroita, joille ei enää ole tarvetta.

Kolme tapaa aloittaa karsiminen – valitse näistä juuri sinulle sopiva

Kun lähdet karsimaan, tavoitteena on yleensä sujuvampi, rennompi arki. Vähemmän hukassa olevia sukkia, vähemmän kiirekaaosta, enemmän selkeyttä. Muista tämä, kun päätösväsymys iskee tai motivaation puute uhkaa vetää maton alta. Teet tätä, jotta ehtisit elää!

Valitse näistä kolmesta strategiasta se, joka sopii omalle luonteellesi ja elämäntilanteellesi.

1. Pala kerrallaan – rauhallinen mutta varma eteneminen

Tämä sopii sinulle, jos pidät hallitusta ja asteittaisesta etenemisestä.

Voit hyödyntää esimerkiksi:

• Pomodoro-tekniikkaa – 25 minuutin karsimishetkiä
• Ruotsalaista kuolinsiivousta – käydään yksi tila kerrallaan läpi
• Neljän laatikon menetelmää, jossa kysyt Mitä
  1. säilytetään?
  2. lahjoitetaan?
  3. roskiin?
  4. myyntiin?

Hyvä puoli tässä tyylissä on maltillinen ja arkeen sopiva tahti. Huonoa on hidas eteneminen, sillä koko kodin läpikäyminen voi kestää pitkään. Lopputulos on usein todella hallittu ja selkeä.

Koti kuntoon hyssyttely-tekniikalla

2. Räjäytys – intensiivinen, nopea ja kokonaisvaltainen

Tämä sopii sinulle, jos haluat ison muutoksen nopeasti. Niinku NYT.

Menetelmiä, jotka toimivat tässä strategiassa:

• KonMari – kategorioittain räjäytetään koko vaate- tai astiakategoria kerralla
• Minimalistipelit – esim. 30 päivän peli, jossa karsit päivämäärän verran tavaroita
• 80/20-sääntö – säilytä 20 % tavaroista, joita oikeasti käytät, ja luovu lopuista

Tämä strategia on voimakas ja nopea, mutta hetkellisesti kaaos on valtava. Joillekin siis täydellinen, mutta ymmärrettävästi arjessa toisille aivan liikaa.

3. Oikopolku – nopein tapa saada tuloksia

Tämä on tehokkain ja helpoin, jos et halua jäädä yksin projektin kanssa. Tällöin voit:

• tehdä järjestämistä etänä jonkun toisen kanssa samaan aikaan (body doubling)
• kutsua kaverin avuksi henkiseksi tueksi ja lisäkäsiksi
• ottaa ammattijärjestäjän mukaan, jolloin etenet maksimaalisen tehokkaasti

Kun itse menen asiakkaani luokse, kartoitan tilanteen, arvioin työmäärän ja toteutan karsimisprosessin niin, että kaaosta ei synny arkeen. Jokaisella kerralla saadaan yksi alue valmiiksi, eikä räjäytetty työmaa jää asiakkaiden arkea kiusaamaan. Seuraavalla kerralla sitten taas jatketaan, hallitusti ja tehokkaasti.

Tämä strategia tuo nopeimpia tuloksia, sillä hyödymme muiden ihmisten avusta, jopa etänä.

Aloita tästä: ammattijärjestäjän tärkein salaisuus

Järjestäjien ikiaikainen salaisuus seesteiseen kotiin on tämä: Kaikista tärkeintä on aloittaa.

Ei ole väliä aloitatko laatikosta, hyllystä, keittiön yhdestä kulmasta tai kylppärin yhdestä kaapista.
Tärkeintä on aloittaa tänään.

Yksi askel ja päivä kerrallaan. Älä jää yksin karsimisen kanssa, vaan kerro kaverille projektista ja ota apua vastaan. Pian arkesi on hyvin erilaista ja olet iloinen, että aloitit ja mikä tärkeintä, jatkoit!

Jos tämä artikkeli auttoi sinua, jaa se myös kaverille, joka painii samojen sotkuhaasteiden kanssa. Jos haluat lisää vinkkejä arjen selkeyttämiseen, tilaa Ruuhkattoman uutiskirje.